43. Tuttuja makuja…

Maistelin joululomalla chilin makuisia suolakeksejä. Niissä oli jokin selittämättömän ihmeellinen maku... Kun sitten illalla söin niitä siiderin kylkiäisinä, keksein viimein mikä se maku oikein oli: Se maistui samalta miltä Pietarsaaren paperitehtaat haisevat!! Ja se haju ei ole mikään kovin kiva...

Skannerikin suostui melkein näyttämään värisävyt oikein, tosin keltiset näyttävät edelleen suht. samanlaisilta vaikka ovatkin eri sävyjä.

Ja sanoittakoon vielä ettei minulla ole mitään niitä tehtaita vastaan, se haju on vain ikävä ja eristyisesti jos sen maistaa ruuassa! Mustalipeän haju jos ollaan tarkkoja, mistä muistuukin se pieni jekku minkä teimme viimevuonna kakkosille labrassa *nauraa ilkeästi*.

28. Sinivuokkojen pirulliset kätyrit

Toinen parodiaosa joka valaisee unimaailmaani. Tällä kerralla aiheena on surullisenkuuluisat pakenemisunet. Jostain ihmeen syystä pakenen unissani poliisia, vaikka en toisinaan edes ole tehnyt mitään väärää. Valitettavasti unieni poliisit ottivat käyttööntä poliisikoirat... en ehtinyt ihan siinä unessa jäämään kiinni, vaikka lähellä sekin oli.

Tämä parodia oli erittäin toisenlainen päässäni. Tehdessä se sitten muuttui rajusti ja tulos on tuollainen. Valitettavasti se päässäni oleva olisi ollut paljon parempi, mutta sen toteuttainen oli erittäin haasteellista. Tosin eihän mikään estä tekemästä sitä uudelleen... hmm...

"Me ollaan teiden sinivuokkoja, on kiva puhalluttaa juoppoja"



Valitettavasti skanneri ei tykkää aina maalatuista kuvista...